|
Multimedia
vastaan pelkistäminen
kirjoittanut
Nicklas Koski 01.12.1997
World wide web on muutamassa vuodessa kehittynyt huimasti niin
tekniikaltaan kuin visuaaliselta ilmeeltäänkin. Teknologia
on kuitenkin aina määrännyt kehittymisen tahdin.
Tämä on katsaus sivustojen visuaalisen ilmeen kehittymiseen
ja tämän suhteesta verkkoteknologian kehittymiseen.
Funktionalismi
vai multimedia
Verkkotekniikka
mahdollistaa tällä hetkellä todella näyttävän
multimedian esittämisen. Pullonkaulana on kuitenkin vielä
hitaat verkkoyhteydet.
Eri sivustoilla on hyvinkin erilaiset käyttäjäkunnat
erilaisine tarpeineen, kaikki eivät halua viimeisintä
tekniikkaa sivuille. Seurauksena on sivustojen jakautuminen visuaaliselta
ilmeeltään kahteen eri leiriin, funktionalistisen ja
multimediaalisen muotokielen leiriin.
Vastareaktiona kaikelle teknologiselle vouhotukselle on syntynyt
pelkistetyn funktionalismin liike, joka pyrkii välttäämään
turhaa grafiikkaa ja turhia teknisiä kikkoja sivustoilla.
Visuaalisen ilmeen tulisi olla hyvin käytännönläheinen.
Sen tulisi parantaa sivuston luettavuuta, sen tulisi nopeuttaa
sivujen latautumista ja sen tulisi mahdollistaa sivujen lukeminen
vanhemmillakin selaimilla.
Sivustot joilla käydään usein, pyrkivät keventämään
grafiikkaansa, tai jättämään sen kokonaan
pois. Funktionalismin esitaistelijoina toimivat lähinnä
sivustot, jotka tarjoavat päivittäispalveluita, kuten
uutisia, keskusteluja, tietokantoja ja muuta teksti-intensiivistä
materiaalia. Palvelujen käyttäjät haluavat nopeasti
latautuvia sivuja joissa sisältö on tärkeintä,
ei grafiikka. Funktionalismin ei kaikesta huolimatta tarvitse
merkitä tylsiä sivuja, ne voivat olla hyvinkin tyylikkäitä.
Pelkistetyillä sivustoilla on visuaalisen ilmeen lisäksi
myös rakenteellisia eroja multimediaalisiin sivustoihin
verrattuna. Päätoimintoihin pääsyä pyritään
helpottamaan tekemällä pääsivusta sellainen,
että sieltä helposti pääsee kaikille osastoille.
Tietoa tarjotaan heti, sitä ei piiloteta hierarkiaan
monen klikkauksen taakse. Tämäkin nopeuttaa osaltaan
palvelun käyttöä.
Hyvä esimerkki funktionalistisista sivuista on HotWiredin
Webmonkey-palvelu. Sivustoa
on juuri kevennetty huomattavasti yleisökyselyn tuoman palautteen
perusteella. Lukijat halusivat nimenomaan pelkistettyjä sivuja
vähällä grafiikalla. Kuvia on sivustolla vain nimeksi.
Samaa minimalistista tyyliä edustaa myös ruotsalainen
uutispalvelu Macpower (lopetettiin kannattamattomana). Sivustojen
keventäminen visuaalista ilmettä pelkistämällä
on kovasti yleistynyt kuluneena vuonna.
Kehitys
on toisaalta mennyt myös kohti visuualisesti erittäin
näyttäviä sivustoja, jotka käyttävät
hyväkseen lähes kaikkia tekniikan suomia mahdollisuuksia.
Multimediaaliset sivut tarjoavat elämyksiä.
Nämä elämykset voivat olla mainoksia, esitteitä,
pelejä, verkkotaidetta ja muita viihteellisiä palveluja.
Multimedian käyttö vaatii jonkin verran teknistä
osaamista lukijoilta. Tekninen kynnys saa elämyssivuilla
kuitenkin olla korkea, koska palvelun käyttäjä
odottaa sivustolta juuri elämyksiä. Sivuille tullaan
harvoin ja käyttäjät ovat usein valmiita näkemään
hieman vaivaa voidakseen nauttia elämyksestä täysipainoisesti.
Kehittyneillä multimediaalisilla sivustoilla on myös
erilainen rakenne kuin pelkkää informaatiota
tarjoavilla sivustoilla. Alasivuja käytetään runsaasti,
sillä joka sivulla on vain vähän tietoa.
Käyttäjä joutuu klikkailemaan runsaasti päästäkseen
perille tiedon ja viihteen ääreen.
Kehittyneitten elämyssivujen ei suinkaan tarvitse olla raskasta
grafiikkaa pursuavia surffailijan painajaisia. Nykyinen plug-in
-teknologia, kuten Flash ja Shockwave, mahdollistavat
animaation ja elokuvan esittämisen verrattain pienellä
tiedostokoolla. Multimedia sopii kuitenkin paremmin elämyksien
tarjoamiseen kuin tiedon jakamiseen.
Teknologian
synty
Kehitys
kohti entistä näyttävämpiä sivustoja
on tapahtunut asteittain. Verkon alkuaikoina sivustojen ilmeet
olivat karuja. Grafiikkaa ei juuri käytetty, sivut olivat
tekstipainotteisia.
Sivuja tekivät usein palvelinten tekniset ylläpitäjät,
sekä harrastelijat. Heillä oli harvoin minkäänlaista
ymmärtämystä designista. Palveluissa sisältö
oli tärkeintä ja muotokieli oli lainattu www:tä
edeltäneistä tekstipohjaisista gopher-palveluista.
Sivujen karuus johtui siis osin puuttuvasta graafisesta tietämyksestä.
Suurempi syy oli kuitenkin verkon tekninen kehittymättömyys.
Ei yksinkertaisesti vielä ollut sellaista teknistä standardia,
että sivuja olisi voitu muotoilla graafisesti.
Ongelmaan oli tulossa helpotusta. Verkkovallankumouksen käynnistänyt
Mosaic-selain nimittäin mahdollisti kuvien käytön
verkkosivuilla. Selaimesta tuli tavattoman suosittu ja sivustoista
voitiin nyt tehdä näyttävämpiä grafiikan
avulla. Mahdollisuudet olivat kuitenkin vielä rajallisia.
Grafiikan sijoittelua sivulla ei voitu määritellä,
eikä taustakuvia käytetty. Tämän takia sivustot
pysyivät yleisilmeeltään harmaina.
Netscapen
Navigator 2 -selain, NS2, lisäsi huomattavasti grafiikan
käyttömahdollisuuksia. Selain oli yleisin verkon varsinaisen
läpimurron aikana ja se mahdollisti taustakuvan käytön,
grafiikan paremman sijoittelun, tekstikokojen määrittelyn
ja taulukoiden käytön sivun sisällön tarkkaan
sijoittelluun. Selain tuki myös ensimmäisenä framejä,
joskin tämä tekniikka oli vielä alkeellista.
Navigator 2 aloitti verkon varsinaisen graafisen aikakauden sallimalla
grafiikan lähes vapaan käytön sivuilla. Tämä
ohjelma vapautti sisällöntuottajat teknisistä
kahleista ja antoi heidän mielikuvitukselleen mahdollisuuden
kehittää uusia visuaalisia ratkaisuja.
Kehitys jatkui kiihkeänä ja Navigatorin kolmas versio
toi lisäparannuksia selaintekniikkaan. Muun muassa frameille
oli parempi tuki. Teknisiä mahdollisuuksia pyrittiin usein
hyödyntämään niin paljon kuin mahdollista.
Grafiikalla mässäilevät sivustot olivat
ja ovat vieläkin tavallisia. Käyttäjiä yritettiin
houkutella tekemällä kaikesta sisällöstä,
myös tekstistä, grafiikka. Tämä johti tuskastumiseen
hitaitten linjayhteyksien päässä olevien modeemikäyttäjien
keskuudessa. Sivujen latautumisajat venyivät pitkiksi.
Verkon
kasvaessa myös Microsoft lähti tavoittelemaan osuutta
selainmarkkinoista. Yhtiö käynnisti niin kutsutun selainsodan,
tuomalla markkinoille Internet Explorerin, IE, josta pikkuhiljaa
kehittyi Navigatorin veroinen tuote.
»Sota»
vain kiihdytti teknistä kehitystä. Netscape ja Microsoft
keksivät kilvan uusia verkko-ominaisuuksia, kuten dynaamisen
html:n, kanavateknologian ja sivuihin liitettävät
kirjasintiedostot. Lisäksi tulivat erilaiset scripti-
ja ohjelmointikielet, joiden avulla sivuille voitiin lisätä
interaktiivisia toimintoja ja plug-init joiden avulla sivuille
voidaan lisätä animaatiota, filminpätkiä ja
ääntä.
Uuden
teknologian ongelmat
Uuden selaintekniikan tuomia mahdollisuuksia käytetään
hyväksi vain rajoitetusti. Ongelmana ovat vanhat vielä
käytössä olevat selaimet, jotka eivät
ymmärrä kehittyneempien sivujen koodia. Usein verkkopalvelujen
tarjoajat haluavat sivustonsa olevan yhteensopiva kaikkien yleisten
selainten kanssa.
Isommat palveluntarjoajat ratkaisevat ongelman tekemällä
sivustostaan useita eri versioita. Vanhan tekniikan käyttäjille
tarjotaan pelkistettyä perusratkaisua ja uuden tekniikan
käyttäjille tarjotaan hienostuneempaa sisältöä.
Tämä voidaan toteuttaa erilaisilla teknisillä ratkaisuilla,
kuten javascriptillä tai html-komennoin.
Surffailijat voidaan joko ohjata kokonaan erillisille sivustoille
sen mukaan mitä selainta he käyttävät, tai
samalla sivulla voidaan tarjota sisältö eri muodoissa.
Tällaiset selainkohtaiset ratkaisut vaativat kuitenkin
suurempia voimavaroja palveluntarjoajalta. Useamman rinnakkaisen
sivuston ylläpitäminen on harvoin taloudellisesti
mahdollista ja siksi uuden tekniikan käyttö on vielä
rajoitettua vaikka uudet selaimet ovat jo suosittuja.
Uusimmassa selainsukupolvessa on lisäksi ongelmana tietyn
tasoinen tekninen yhteensopimattomuus. Microsoft ja Netscape
ovat selainsodassaan päätyneet varsin erilaisiin ratkaisuihin
toteuttaessaan eri verkkotoimintoja. Tämä on johtanut
siihen, että verkkopalvelujen tarjoajien on tehtävä
sivustostaan vielä kaksi eri versiota voidakseen hyödyntää
sekä IE4:n että NS4:n ominaisuuksia.
Microsoftin
ja Netscapen sapelinkalistelusta johtuva standardien puuttuminen
johtaa väistämättä kustannusten nousuun
verkkosivujen tuotannossa. Tämä kehitys suosii suuria
palveluntarjoajia joilla on varaa lähteä taloudellisen
riskin sisältäviin teknisiin kokeiluihin. Pienempien
palveluntarjoajien on yhä vaikeampi menestyä,
varsinkin kun verkon tuottavuus on vielä huonoa. Mainostulot
ovat vähäiset eivätkä maksulliset palvelut
vielä kannata.
Tekninen kilpailu johtaa todennäköisesti eri verkkopalvelujen
ryhmittymiseen saman katon alle. Syntyy suuria sivustokokonaisuuksia
jotka tarjoavat kaikkea mitä ihminen voi verkosta haluta.
Ruotsissa suuriin verkkopalveluihin panostetaan jo täysillä.
Ruotsin posti ja Telia ovat kumpikin perustaneet omalla tahollaan
mittavan ja suosituksi tulleen verkkopalvelun, Torget
ja Passagen, jotka kumpikin
tarjoavat viihdettä, uutisia ja verkkohakemistoja. Alma Median
suuromistajiin kuuluva Marieberg on perustanut useita menestyneitä
uutispalveluita ja on tuomassa markkinoille uutta Pointcastin
tapaista ruudunsäästäjäuutispalvelua 25 timmar.
Hanke pantiin jäihin
1998.
Tällaiset hankkeet puuttuvat Suomesta. Meillä ei vielä
oikein osata hyödyntää verkkoa kaupallisiin tarkoituksiin.
Tästä on kuitenkin muutama poikkeus, kuten Talentumin
Duuni.net ja Serveri.net. Nykyään
Haku.net. Suuria ja kaikenkattavia
uutispalveluja meillä ei kuitenkaan ole, ne ovat arvatenkin
vasta tulossa. Alueellisten lehtien uutispalvelut ovat kaikki
vielä rajattuja ja pienimuotoisia, ne eivät esimerkiksi
päivity jatkuvasti.
Lähteet
Lue myös nämä
05.06.1999 Verkkoreportaasin synnytystuskat
21.04.1998 Keinohenkilön luominen verkkoon
01.02.1998 Uudet mediat, uusi kerronta
01.02.1998 Keinotodellisuutta ei ole
01.12.1997 Multimedia vastaan pelkistäminen
|
